Pienen tytön villatakki jämälangoista

Aina välillä innostun myös neulomaan vähän isompiakin töitä. Tässä esimerkki yhdestä sellaisesta, joka on toteutettu blogin henkeen sopivasti jämälangoista. Anopilla on tosin niin valtavat varastot, että sieltä kyllä on vara valita jämistäkin juuri toisiinsa sopivat sävyt. Vain yksi langoista on itseasiassa omasta lankakasasta.

Neule on siis 7-vuotiaalle tytölle ja ohje taisi olla jossain Modassa, tosin ilman rusettia. Neule on toteutettu kaarrokkeena ja mielestäni se tällaisessa jämälankaproggiksessa toimii oikein hyvin. Itse mallikin oli nimenomaan jämälangoille suunniteltu. Ja siitä se idea itselläkin lähti.

Mitäs sanotte lopputuloksesta? Itse olin aika yllättynyt miten hyvä siitä lopulta tulikin, rusettia myöten. Aika paljon kyllä ratkaisee tuo värien valinta. Rytmitin raidat tarkoituksella hieman epämääräisesti, koska en tiennyt miten pitkälle mitäkin lankaa riittäisi. Mutta minusta sekään ei häiritse lopputulosta. Tänään toimitin lahjan uudelle omistajalleen, kummitytölleni ja ilmeisen tyytyväiselle vaikutti myös neiti uuteen neuletakkiin. Eli loppu hyvin kaikki hyvin tämän projektin osalta.

Seuraava projekti onkin sitten vanha raitainen tunika, josta koitan saada aikaan löysähkön raitapaidan tähän tyyliin.

Ensimmäiseksi neuletyöksi neulepanta ja -huivi

Lupasin teille helppoja talvisia asusteita, joten tässä kaksi superhelppoa neuletyötä. Minun oma neuleharrastus sai alkunsa juurikin asusteista tuossa kolmisen vuotta sitten. Olin kyllä nuorempana neulonut, mutta koskaan en siitä erityisemmin nauttinut. Nyt olen jotenkin päässyt fiilikseen tässäkin hommassa ja innostunut kokeilemaan monenlaista tekniikkaa. Suosittelen kuitenkin aloittamaan helposta. Nälkä kasvaa varmasti syödessä ja itse ainakin kuulun niihin, jotka tarvii onnistumisen tunteita, että viitsii jatkaa.

Ohje on ihan oma. Toteutin ekan pantani pelkästä Seitsemän veljestä-langasta ja hienosti sekin on monta talvea palvellut. 7veljestä on hyvä lanka aloittaa muutenkin, koska sitä löytyy jämäpätkiä kaikkien neulovien äitien/mummojen kaapeista. Minun vanha panta alkaa tosin nyt jo olla aika venynyt, joten päädyin tekemään uuden. Mohair on kiva lisä ja tuo kaikkiin päähineisiin mukavasti lämpöä. Sitäpaitsi tykkään tosi paljon myös tuosta pörröstä. Siinä on jotain ihanan naisellista :)

Ajattelin, että moni saattaisi innostua kokeilemaan näin helppoa käsityötä ja pannat on todella käytännöllisiä ja ainakin omaan silmään kivoja. Samaa aina-oikein neuletta on myös postauksen huivi, joka tosin on vuosia vanha eikä edes omatekoinen. Jos perustekniikatkin on ruosteessa suosittelen tätä videota. Siinä on kaikki tekniikat mitä näiden asusteiden toteuttamiseen tarvii osata.

Pannan ohje seuraavassa:

Tarvikkeet 50 g lankaa (jämälankaa riittää vajaakin kerä) esim 7 veljestä + pieni kerä ohutta mohairlankaa. Mohair tuo neuleeseen lämpöä. Itse käytin Kid mohairia. Älä käytä Rose-mohairia, se kutittaa! Rehellisyyden nimissä kyllä kutittaa kid mohairkin, mutta siedettävästi. Puikot 3,5-4 käsialan mukaan. Itselläni 3,5

1. Luo 25 silmukkaa löysästi
2. Neulo aina oikeaa kunnes työ on sopivan mittainen. Yltää pään ympäri ja on kuitenkin napakka.
3. Päätä silmukat.
4. Ompele yhteen lyhyemmät sivut ja päätä muut langan päät
5. Valmis!

Pantaa voi koristella vaikka koruilla/niiteillä, kukilla, rusetilla tms. Itse tykkään pelkistetystä.


Jos innostut kovasti niin voit kokeilla hieman enemmän pitkäjänteisyyttä vaativaa huivia. Se on tehty paksummasta langasta samalla aina-oikein periaatteella. Olen sen saanut hartiahuiviksi ystävältäni joskus vuosia sitten jouluna. Kiitos Anne <3 Löysin sen muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen kaapista ja kokeilin kaulaan ja sehän toimii tosi hyvin. Minun huivissa päät on auki eli se ei ole tuubi, mutta sen saisi tuubiksikin helposti. Huiviin suosittelen ensimmäisellä kerralla paksua lankaa ja suuria puikkoja tyyliin 8 tai isommat. Silloin huivi valmistuu nopeasti ja paksut langat on muutenkin ihania.

Pantaa voi tuunata myös rypyttämällä sitä edestä väliaikaisesti vaikka hakaneulalla. Kas näin:

Jos kertakaikkiaan vihaat ajatusta neulomisesta niin täältä löytyy loistava englanninkielinen ohje ommeltuun villa-tai fleecepantaan. Itsekin ajattelin tuolla ohjeella kokeilla jossain vaiheessa. Materiaali puuttuu vielä toistaiseksi.

Tämän päivän huivista tuli mieleen vielä  toinen vinkki  kierrätykseen. Tuo huivi oli aika helppo napata sohvalta kaulaan. Kannattaa muutenkin katsoa kodin kaikkia tekstiilejä "sillä silmällä". Esim. vanhasta ruutuisesta matkahuovasta voisi toteuttaa kivan talvisen kietaisuhameen tai vaikka liivin. Armeijan viltistä tehdyn liivin ohje löytyy myös Trashion-kirjasta. Hame oli ihan oma ajatus. Ideat ei tästä päästä kyllä ihan heti lopukaan kesken, toisin kuin aika niiden toteuttamiseen :)

Alku

Miten tähän tultiin? Turhautunut kotiäiti bloggaamassa sisältöä elämäänsä?! No ehkä niinkin, mutta hiljainen huokaukseni on, että tästä olisi edes jollekin iloa tai jopa inspiraatiota. Aloitin blogiurani viime vuoden joulukuussa Dressemberistä, kun muutaman muun dressember kollegan kanssa päädyimme kirjoittamaan blogia. Muutaman bloggauksen jälkeen muistin miksi rakastinkaan kirjoittamista ja stailaamista ja jopa kameran edessä poseeraamista. Kaikissa niissä on jotain itseäni voimaannuttavaa ja vapauttavaa.

Siispä päätin jatkaa. En kuitenkaan voi kirjoittaa pelkästä tekstintuottamisen riemusta. En myöskään uskottele itselleni, että kuvat harmaasta mekosta erilaisin asustein kiinnostaisivat ketään pidemmän päälle (Dressember-blogin lukijat ymmärtää tämän viittauksen). Vaikkakin löysin kyllä netistä blogin, jonka kirjoittaja oli mieltynyt valkoiseen ja harmaaseen, kaikessa. Aina se ei ole värikkyydestäkään siis kiinni. Kuitenkin minulle itselleni olisi tärkeää, että tässä hommassa on joku pointti. Toisin sanoen tarvitsin projektin.

Mikä mun projektiksi muodostui lopulta? Päädyin haastamaan itseni olemaan shoppailematta perinteisissä kaupoissa kokonaisen vuoden. Eli luvassa on kirppareita ja tuunausta. Ihan hätätapauksessa (eli esim. tosi tärkeät juhlat) saan ostaa itselleni kierrätysmateriaalista tehdyn asun. Sellaisen oon muutenkin halunnut hankkia :) No sukkahousut ja alusvaatteet saan sentään hankkia eikä tässä hommassa varsinaisesti tiukkoja sääntöjä ole. Haastajana on siis minä itse ja haaste on vaan minulle.

Miksi tähän päädyin? Oon aina rakastanut käsitöitä ja vaatteiden suunnittelua. En ole vaan kärsivällisimmästä päästä toteutuksen suhteen enkä myöskään kovin hyvä ompelija. Siksipä olen aina suunnitellut monia juttuja ja siihen se on aina jäänytkin. Toteutuksessa on rima ollut aina liian korkealla. En kuitenkaan osaa päärmätä tai laskostaa tarpeeksi nätisti. Neulomaan vapauduin jo muutama vuosi sitten, kun omaksuin anopiltani rennon otteen. Jokaista virhettä ei tarvikaan korjata purkamalla ja voi tehdä myös välikäsitöitä esim. pipoja, villapaidan odottaessa inspiraatiota. Luettuani Outi Pyyn kirjan "Trashion" tajusin, että sama täydellisyyden tavoittelu vaivaa myös ompeluharrastustani. Luettuani muodin ammattilaisen tunnustuksen siitä miten hän on keskinkertainen ompelija, olin todella innostunut. Se olikin OK, olla epätäydellinen ja silti riittävän hyvä.

Myös dressember sai minut ajattelemaan tarkemmin omia valintojani kuluttajana. Aiemmin en ollut pahemmin ymmärtänyt reilun kaupan tuotteiden pointtia, mutta nyt ostan ainoastaan reilun kaupan kahvia ja -suklaata. Henkkamaukka ja muut halpatuotetut vaatteet ovat sittemmin hävinneet ostoslistalta. Tieto lisää tuskaa - vaimitensemeni....

Tervetuloa siis seuraamaan matkaani kohti yhä enemmän itseni näköistä tyyliä ja yrityksiä tuunata monennäköisiä uusia luomuksia näillä taidoilla mitä annettu on. Lyhyesti: kertomuksia ja kuvia aatteista ja vaatteista.

Tässä vielä loppuun muutama aikojen muutama uusi luomus.

Pipo jämälangoista 

Pipo-osassa Nallea ja kid mohairia, tupsussa Seitsemää Veljestä

Oikeastaan olisin halunnut pidemmän, joka olis jäänyt hiipaksi päältä, mutta lanka loppui kesken. Näytti tyhmältä yksistään, joten päädyin tekemään ison tupsun. Ei huono pelastus :)

Paita + pallohame = mekko

Dressemberistä kaikki alkoi, kun tuunasin itselle mekon vanhasta paidasta ja kirpparilta löytyneestä pallohameesta. Lisäsin vyötärölle vielä kuminauhaa, kun ei ilman oikein istunut. Juuri sopiva projekti mulle: vei aikaa muutaman tunnin ja sisälsi vain muutaman sauman.

Seuraavassa postauksessa kerron vanhasta lappuhaalarista, joka sai uuden elämän tulppaanimallisena mekkona :)