Vaatevallankumous: valkoinen vekkihame

Arvatkaa mikä on kaikkein parasta palautetta blogin pitäjälle? Itselleni se on ehdottomasti lukijoiden kommentit siitä, miten tämän blogin seuraamisen myötä on alkanut miettimään uudella tavalla omaa vaatekaappiaan eli on tapahtunut muutos! Ihan vasta yksi ystävä kertoi innostuneensa säilömään miehensä vanhoja paitoja, koska niissä on potentiaalia lapsen uusiksi vaatteiksi. Vau! Ja toinen kertoi suunnittelevansa äitiyspaitojen muokkaamista raskauden jälkeen sopivammiksi. Jes :) Tuntuu kivalta kuulla, ettei tämä homma ole turhaa.

Toivottavasti onnistun tässä postauksessa osoittamaan sen, että sama hame voi taipua ihan tuhannen moneen asuun ja joku saisi inspiraation alkaa stailailemaan omia vaatteitaan uudelleen. Esittelyssä siis valkoinen vekkihame.

Tämä polvipituinen jokapaikanhöylä on ex tempore hankinta ehkä vuodelta 2004 Tanskasta. Silloin ei tainnut Suomessa olla edes Mango-ketjua, koska sieltä juuri tämän hameen lyhyellä shoppailukierroksella työmatkalla ollessani hankin. Ikinä en olisi uskonut miten loistava vaate tuli ostettua. Olen pitänyt tätä arjessa ja juhlassa lähes koko 10 vuotta. Muuten siitä ei käyttöä edes paljon huomaa, mutta valkoinen väri on vaan armoton. Muutama pinttynyt tahra siinä on, mutta niistä huolimatta vedän sen päälle aina uudelleen. Miksi? Koska en ole löytänyt korvaavaa hametta etsinnöistä huolimatta. Tässä siis muutama stailaus hameen kanssa.

Tänään päällä seurakunnassa:

Koko asu on aluspaitaa lukuunottamatta aika vanha. Löysä villatakki on Vila ja ostettu joskus 5 vuotta sitten. Kengät on vielä vanhemmat merkkiä Strange.

Toisena vähän rennompi lookki. Sininen paita on kohtuu uusi löytö ja jännittävä sävy. Ei ihan tyypillinen mun vaatekaapissa, mutta alan lämpenemään sillekin. Huivi ja paita on molemmat muuten Prismasta, että kyllä sitä maitokaupastakin joskus voi ihan stylejä juttuja löytyä, jos on avoin mieli.

Tässä vielä nämä aiempien postausten lookit muistutuksena siitä, että klassikko taipuu moneksi.

Muistattehan tykätä Vaatevallankumouksesta Facebookissa. Tässä vielä lyhyt kuvaus siitä miten sinä voisit osallistua vaatevallankumoukseen 24.4.

"1) Pue jokin vaate päällesi NURINPÄIN, ota itsestäsi kuva ja jaa se Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa jne. Kerro kaikille, jotka ihmettelevät nurinpäin päälläsi olevaa vaatetta, että osallistut Vaatevallankumoukseen. Liitä kuvapostaukseesi hashtagit #vaatevallankumous ja #insideout. Jälkimmäisellä myös kaikki kampanjoijat ulkomailla löytävät kuvasi ja tietävät, että olet mukana. 

2) TAI pukeudu johonkin luottovaatteeseesi, ota itsestäsi kuva ja kerro vaatteesi tarina tai se, mitä arvostat vaatteissa. #vaatevallankumous

3) Selvitä, kuka vaatteesi tekee. Mistä tulevat esimerkiksi suosikkimerkkisi vaatteet?

4) Järjestä kavereillesi vaatteidenvaihtobileet. (Ja kerro siitä meille, niin lisäämme tapahtuman kalenteriimme.)

5) Tai keksi jotain ihan muuta. Jotain sellaista, mikä saa entistä useammat ihmiset kysymään, kuka heidän vaatteensa tekee."

Seuraavalla kerralla taas vanhasta uutta. Oon ihan innoissani tästä proggiksesta, koska ompelussa on nyt maxihame. Pakko mun on jotain ultratrendikästäkin välillä tehdä, ettei mee liian klassiseksi. Stay tuned!

Löytö siskon vaatekaapista ja laatukirppikseltä

On hyödyllistä juuri tänä vuonna omistaa sisko, jolla on loistava maku ja paljon vaatteita. Niin ja tietysti antelias mieli :) Käydessäni isosiskoa moikkaamassa kuukauden päivät sitten rikastuin monella vaatekappaleella, joista yhden tässä postauksessa esittelen. Lisäksi kävin tänään Oulun ihanimmin sisustetussa Second hand-kaupassa SecondTop Boutiquessa , josta en onnistunut tyhjin käsin poistumaan.

Ekassa kuvassa paita on tuomisia siskolta ja edellisen postauksen vekkihame. Olin innoissani tästä paidasta, koska oon jo hetken kaipaillut jotain pitsistä vaatekaappiini. Tämä paita on muutenkin täydellinen, koska se sopii housujen ja tosi monen hameen kanssa. Pistin jalkaan myös trendejä uhaten bootsit. Minusta ne näyttää hyvältä, joten aion niitä pitää, vaikka kuuluis olla nilkkurit.

Ja keväällä lämpimällä säällä tämän asun päälle voisi laittaa vaikka mustan bleiserin ja kaulaan mustan huivin kas näin.

Itse en olisi varmaan valinnut tämän väristä puseroa, jos olisin itse kaupasta ostanut. Onneksi sisko oli tehnyt hyvän valinnan puolestani, koska huomaan tykkääväni paidasta enemmän joka käyttökerran jälkeen. Sain myös siskolta paidan lisäksi pari mekkoa, joista lisää jossain toisessa tekstissä. Kiitos siis Marja<3

Toinen löytö on mainitsemastani SecondTop Boutiquesta eli mustat nahkanilkkurit:

Nämä nilkkurit ovat merkkiä Aaltonen ja ilokseni myös Made in Finland. Ihan tuoreet nämä kengät ei ole, mutta juuri tarkoitukseen sopivat. Olen haaveillut tällaisista korollisista mustista nilkkureista jo hetken aikaa. Tänään stailasin ne hieman itsellekin yllättävällä tavalla pitkän raitamekon ja mustan villatakin kanssa.

Mitäs tykkäätte? Minusta tämä toimii kivasti. Olen usein harmitellut sitä miten kesäinen tuo mekko on ja siksi sen käyttöaika on niin lyhyt. Tämän kokeilun myötä tajusin, että se onkin vain asusteista kiinni. Nämä uudet yhdistelmät omasta vaatekaapista melkein pelastaa mun päivän. Mulle niistä tulee vielä parempi fiilis kuin uuden hankkimisesta.

Seuraavalla kerralla kerron teille enemmän tässä ja edellisessä blogitekstissä vilahtaneesta valkoisesta vekkihameesta. Tämä ihanuus on kulkenut matkassa jo yli kymmenen vuotta eli vaatevallankumouksen parissa taas seuraavaksi.

Projekti 8: uusi paita vanhasta tunikasta

Oon vaan niin innoissani tästä mun tämän vuoden projektista ja ihan luomisen vimmassa. Ja sen kyllä huomaa, nimittäin kolmas kuukausi ei ole edes lopuillaan ja nyt on jo kahdeksas tuunausprojekti maalissa. Oma vaatimaton tavoite oli 12 projektia koko vuonna. Ettekä usko miten monta projektia muhii korvien välissä. Ehkä on hyväkin, että mun aika on niin rajallinen perheen takia. Muuten vaan vajoaisin ompelunirvanaan ja unohtaisin vuodeksi kaiken muun maailman. Olen sitä tyyppiä, joka osaa heittäytyä ja antaa kaikkensa. Siksi tämä jarru on hyvä asia. Perhe muistuttaa mua aina siitä mikä oikeasti on tärkeää eli ihmiset ja oikea elämä. Ei siis blogimaailma ja facebook eikä edes käsityöt.. Joskus se pakkaa itseltä unohtumaan, mutta onneksi kotijoukoilta tulee Reality checkia tasaisin väliajoin.

Nyt siis viimeisimmän projektin raporttia. Lähtökohtana tähän muutokseen oli muutaman vuoden vanha tunika. Ei varsinaisesti mitenkään ruma tai edes epäkäytännöllinen. Jostain syystä ei vaan enää eksynyt päälle, joten pienet aivoni heti raksuttivat saisko tästä jotain muokattua.

Mietin hametta, mutta totesin, etten tarvi toista raitahametta. Raitapaitoja mulla on sen sijaan vain yksi ja sekin kohtuu kulahtanut. Siispä asiaa hauduteltuani päädyin leveään venekauluksiseen paitaan ja tällainen siitä siis tuli:

Tässä alkuperäinen mekko/tunika:

Työvaiheet seuraavasti:

1. Leikkaa helma irti tunikasta
2. Leikkaa hihat irti ja suorista hihojen kädentiet näin:

3. Helmakappaleesta tulee puseron miehusta. Leikkaa siihen halutessasi hieman kaula-aukon mallia. Itse leikkasin aika vapaalla kädellä eteen ihan vähän syvemmän kuin taakse.

4. Leikkaa hihoille reiät sivusaumoihin. Itse miehusta voi olla aikalailla neliön mallinen, kuten tässä valmiin puseron kuvassa näkyy:

5. Ompele olkasaumat.

6. Ompele hihat paikalleen

7. Huolittele kaula-auon reuna, jos haluat. Itse en taaskaan jaksanut :p

8. Paitasi on valmis.

Parasta tässä muutoksessa oli, että tunikan helman ja hihansuiden päärmeet pystyi hyödyntämään uudessa paidassa suoraan ja näin saadaan huoliteltu ilme uuteen vaatteeseen todella vähällä vaivalla.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että olisin halunnut paidasta pidemmän. Kangas nyt tällä kertaa riitti kuitenkin vain lyhyeen versioon. Vinkkinä tätä kokeileville : valitkaa lähtökohdaksi vaikka muutamaa numeroa liian iso tunika tai mekko niin kangasta riittää paremmin. Mutta noin yleisesti olen taas kerran kätteni työhön kohtuu tyytyväinen.

Tänään puin uuden paidan valkoisen vekkihameen kaveriksi. Ruusu koristeena kuvassa, mutta heivasin sen käytöstä kuvauksen jälkeen. Tänään oli vaan arkisempi fiilis, mutta ehkä lookki on enemmän sunnuntaina seurakuntaan passeli. Että jos vaikka tämän viikon päätteksi sitten ruusun kanssa.

Pienen tytön villatakki jämälangoista

Aina välillä innostun myös neulomaan vähän isompiakin töitä. Tässä esimerkki yhdestä sellaisesta, joka on toteutettu blogin henkeen sopivasti jämälangoista. Anopilla on tosin niin valtavat varastot, että sieltä kyllä on vara valita jämistäkin juuri toisiinsa sopivat sävyt. Vain yksi langoista on itseasiassa omasta lankakasasta.

Neule on siis 7-vuotiaalle tytölle ja ohje taisi olla jossain Modassa, tosin ilman rusettia. Neule on toteutettu kaarrokkeena ja mielestäni se tällaisessa jämälankaproggiksessa toimii oikein hyvin. Itse mallikin oli nimenomaan jämälangoille suunniteltu. Ja siitä se idea itselläkin lähti.

Mitäs sanotte lopputuloksesta? Itse olin aika yllättynyt miten hyvä siitä lopulta tulikin, rusettia myöten. Aika paljon kyllä ratkaisee tuo värien valinta. Rytmitin raidat tarkoituksella hieman epämääräisesti, koska en tiennyt miten pitkälle mitäkin lankaa riittäisi. Mutta minusta sekään ei häiritse lopputulosta. Tänään toimitin lahjan uudelle omistajalleen, kummitytölleni ja ilmeisen tyytyväiselle vaikutti myös neiti uuteen neuletakkiin. Eli loppu hyvin kaikki hyvin tämän projektin osalta.

Seuraava projekti onkin sitten vanha raitainen tunika, josta koitan saada aikaan löysähkön raitapaidan tähän tyyliin.

Pieni kappale vaatevallankumousta ja ajatuksia tyylistä

Esittelen seuraavaksi pienen mutta tärkeän vaatekappaleen, jonka olen omistanut jo kohta 16 vuotta. Kyseessä on Ranskasta vaihto-oppilasvuotenani hankkimani käsityönä tehty huovutettu myssy. Tässä se on alkuperäisessä muodossaan.

Tälle originaalille en ole enää vuosiin lämmennyt ja alunperinkin hieman mietin miten tykkään pitää tuollaista slogania päässäni. Totta puhuen lakki kyllä olikin naftaliinissa tässä välissä varmaan 8 vuotta kunnes sen kaivoin esiin varmaan viitisen vuotta sitten. Mietin ensin voisinko peittää kirjoituksen jollain kankaalla. Aikani lakkia pyöriteltyäni huomasin, että sen sai rullattua auki ja siitä tuli ikäänkuin vahingossa pitkän mallinen pipoa muistuttava yksilö. Laitoin kirjoituksen taakse ja ruttasin sen takaraivolle pois näkyvistä. Ja siinä mulla olikin täydellinen musta talvilakki päivitettynä tähän päivään.

Joskus jos oikein villiinnyn olemaan vähän " boho chic", en edes käännä lakin reunaa vaan annan sen olla vielä lörppänämpi. Usein päädyn konservatiivisempaan linjaan, kun oon enemmän tämmönen wanna-be boho chic. Mutta jatkan silti Rachel Zoen tyylin ihailemista. Ja aion jonain päivänä omistaa vielä karvaliivin <3

Tämä lakin uusi elämä toimiikin oivana aasinsiltana toiseen aiheeseeni eli tyylin päivittämiseen. Mietin tuossa joku aika sitten, että millä keinoilla onnistun itse päivittämään jollain tasolla tyyliäni ajan tasalle, vaikka en ole viime vuosina kovinkaan paljon uusiin vaatteisiin tai asusteisiin sijoittanut. No tuunaus toki on yksi keino. Mutta entäs sitten jos ei osaa tai halua tehdä käsitöitä? Tämän pohdinnan tuloksena mulle tulikin mieleen myös muutama hieman helpompi tapa päivittää tyyli:

1. Hiustyylin päivittäminen ja trendikkäiden kampausten suosiminen. Tällä hetkellä on pop laittaa nuttura päälaelle :)
2. Huivin sitominen aina sesongin tyyliin sopivasti. Vaikka tuubihuivit on nyt in, voi ihan normihuivinkin sitoa näyttämään tuubimalliselta, kun piilottaa päät huivin sisään
3. Farkkujen ja housujen lahkeiden kääriminen tai käärimättä jättäminen, sesongin tyylin mukaan. Sama koskee hihoja.

Oliko nämä liian itsestäänselviä? Kuitenkin ihan paras vinkki on pukea päälle aimo annos itseluottamusta ja luottaa omaan makuunsa ja tyyliinsä. Monenlaisessa lookissa voi näyttää hyvältä, jos sen kantaa oikein ja tyytyväisenä. Naisena tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikkien mainosten photoshopatut mallit huutaa sitä miten pitäisi näyttää siltä ja tuolta. Mieluummin olla vähän hoikempi ja kauniimpi, tiedättehän.

Kuitenkin kaikki vertailu on kuluttavaa ja lopulta aika hullua, koska jokainen on ainutlaatuinen yksilö. Kannattaa siis surkuttelun sijaan keskittyä omiin hyviin puoliin ja opetella korostamaan niitä. Yksi hyvä ohje mikä tuli mieleen on, että kannattaa käyttää vain niitä vaatteita, joista tykkäät ja joissa viihdyt, luottovaatteita siis. Eikä siis hurahtaa jokaiseen sesongin hullutukseen, joka ei sovi muille kuin yli 175 cm pitkille, 50 kiloisille gaselliraajoille, noin kärjistäen.

Itsellenikin tämä omien mittasuhteiden ymmärtäminen on vasta alullaan. Koko ajan huomaan kuitenkin miten tietyn mittaiset hameet, housut ja niihin yhdistetyt yläosat toimivat omalle kropalle. Näihin varmaan on jotakin yleispäteviä ohjeita myös olemassa, mutta itsellä se menee yrityksen ja erehdyksen kautta.

Lyhyesti siis: opettele tuntemaan mittasuhteesi ja rakastamaan omaa vartaloasi, koska oot ainutlaatuinen ja ihan takuulla riittävän kaunis <3

Projekti 7: yöhousuista tuubihuiviksi

Ohjeet uudessa blogissa

Vaatevallankumous: luottofarkut, seuraavan tuunauksen sneak peak ja pieni pohde

Olen ilokseni löytänyt yhdet farkut viimeisen n. 10 vuoden aikana, joista en luovu. Kaikki muut on olleet enemmän tai vähemmän huonoja ostoksia sillä rintamalla. Mikä siinä onkin, että hyviä farkkuja on niin armottoman hankala löytää? Ehkä seuraavat ostankin valveutuneesti ihan oikeasta farkkukaupasta ihan oikealta farkkumyyjältä. Katotaan osuisko sitten paremmin kohdilleen.

Nämä joskus 2006 hankkimani byysat nyt siis esittelyssä, vaatevallankumouksen hengessä. Farkut on mallia kohtalaisen kapea, mutta ei slim fit nykystandardin mukaan. Lahkeet on aavistuksen liian leveät ollakseen juuri nyt ultratrendikkäät. Ehkä juuri siksi tykkäänkin niistä. Ne on myös kestäneet monet painon vaihtelut raskauksien myötä ja antautuvat jonkin verran, kun niissä on vähän elastaania. Jotenkin ne on muutenkin vaan parantuneet ajan ja kulumisen myötä. Merkkikin on Only eli mitkään superlaadukkaat niiden ei pitäis olla, mutta joskus voi yllättyä positiivisesti näinkin päin.

Tässä siis pari vaihtoehtoa pukea nämä farkut. Aika perussettiä valkoisen ison t-paidan, mustan jakun ja raitahuivin kanssa. Kenkiä ja asusteita vaihtamalla olisi saanut aikaan suurempiakin muutoksia, mutta tässä arjen tuoksinassa tähän pystyin venymään.

 Mitäs muuten tykkäätte huivista? Se on mun uusimman projektin lopputulos. Inspiraatio tuli vuosia sitten näkemästäni Tommy Hilfigerin mainoskuvasta, jossa oli hyvin saman henkinen huivi. Nyt voitte arvailla seuraavaan postaukseen saakka mikä se on ollut ennenkuin päätyi kaulaan.

Vaatevallankumouksen ja tämän blogin myötä on tullut mietittyä aika paljon omaan tyyliin ja pukeutumiseen liittyviä asioita. Juuri mietin tuossa Elloksen jotain kevätlärpäkettä plaratessa, että onpa rumia vaatteita. No ei ihan kaikki tietenkään, mutta yleisilme ei ollut yhtään minun makuun. Olenko löytämässä tyyliäni vai tulossa liian vanhaksi innostumaan jokaisesta muodin kummallisesta virtauksesta? Oli miten oli, olen asioiden nykytilaan enemmän kuin tyytyväinen. Voin nyt poimia uusimmista trendeistä vain tasan ne, jotka tuntuvat omilta. Ja niitäkään ei enää tarvi käydä ostamassa ketjuliikkeestä vaan kaiken voi hoitaa ompelukoneen, kirpputorien ja mielikuvituksen avulla.

Säärystimehköt villasukan varsista

Tässäpä nopsasti mun toinen eilisen innovaatio. No ei kyllä taaskaan oma vaan Pinterestistä apinoitu, mutta meni testiin nyt.

Tein siis vanhoista villasukista terät pois leikkaamalla lyhyet säärystimet saappaiden varsien alle koristeeksi ja vähän myös lämmikkeeksi. Näin leutona talvena ja kohta lämpenevänä keväänä villasukka saattaa olla jo liikaa saappaissa, siksi tämmöinen light-versio toimii ainakin itsellä hyvin.

Omissa villasukissa oli kaunista pitsineuletta, mutta tähän käy oikeasti melkein mikä vaan varsi. Myös vanhan villapaidan hihoista nämä voisi tehdä hieman pitempänä versiona. Mikäli sukan varsi tai paidan hiha vaikuttaa tylsälle, siihen voi ommella esim. nappeja koristeeksi.

Omat on aika tyngät, kun villasukan varret oli niin lyhyet. Kannattaa siis valita pidempivartiset, jos vaan mahdollista. Varsinkin minun löysempi vartisten saappaiden alla nämä ei toimineet niin hyvin. Saappaiden valuessa alaspäin tuli säärystimen alareuna näkyviin rumasti. Mutta tiukempi varsi pitää lyhyemmänkin säärystimen paikallaan, kuten kuvasta näkyy.

Itse en välttämättä tykkää villasukista tiukkojen saappaiden kanssa, koska ne tuntuu ahdistavalle napakan varren seurana. Tällä pikku "huijauksella" saa kuitenkin talvisen lookin saappaiden kanssa loihdittua ilman villasukan hiostavuutta. Ja huonoksi menneet villasukat menee sujuvasti kiertoon, kun kärjet on nimenomaan ne, jotka ensimmäisenä tummuu tai kuluu puhki. Ellei siis osaa tai halua neuloa uusia kärkiä sukkiin.

Tämän voi toki toteuttaa neulomallakin ja silloin lopputulos on luonnollisesti siistimpi. Mutta tässä nyt (taas) tämmöinen laiskemman käsityöläisen versio, jonka toteuttamiseen tarvit kirjaimellisesti puoli minuuttia!

Sukkahousujen jatkoaika pääpantana

Tänään innostuin kokeilemaan onnistusinko tekemään jotain esittelemisen arvoista parista vanhoja vaaleita sukkahousuja. Kohteena olleet sukkahousut alkoivat olla vähän reikäiset ja muutenkin sukkahousuina vähän kulahtaneet. Kuitenkin tykkäsin kuosista ja olin täältä jo aiemmin saanut idean sukkiksista pääpantana. En kuitenkaan halunnut tehdä tuollaista rusettiversiota tällä kertaa.

Olen myös pitkään haaveillut jostain etäisesti turbaania muistuttavasta päähineestä tyyliin entisajan glamour filmitähdet. No nämä kaksi ajatusta yhdistettynä onnistuin luomaan tämän:

Työvaiheet kaikessa yksinkertaisuudessaan:

1. Leikkaa sukkahousuista toinen lahje irti. Irrota myös terä.

2. Mittaa kappale pari kertaa pääsi ympäri ja leikkaa ylimääräinen pala pois tarvittaessa

3. Ompele päät yhteen

4. Kiepauta pään ympärille ja tee eteen ylimääräinen lenkki koristeeksi. Muista laittaa saumallinen osa pantaa alapuolelle. Toinen kerros peittää sen hyvin, joten kiinnityskohdan ei tarvitse olla priima.

5. Ja tadaa, olet juuri taikonut pienen ripauksen glamouria omaan arkeesi ja ekologisesti kierrättänyt sukkahoususi.

Pistin pannan tänään päähän kylään mennessä tarkistaakseni saanko sukkahousut päässä kummeksuvia katseita. No en saanut, joten pistän päähän toistekin ;)

Huomasin myös, että tämä on erinomainen keino peitellä ruokotonta juurikasvua tai hieman venähtänyttä hiustenpesu väliä. Että semmosta niksipirkkaa tänään.

Huomenna saatte minuutin tuunausvinkin mitä kivaa vanhoista villasukista tai villapaidan hihoista voi saksilla taikoa.

Projekti 6: mekosta ylisuuri t-paita rusettikoristeella

Taas kerkesin muun elämän ohessa hommailla pienen muutostyön. Tämä projekti on niin naurettavan helppo, että sen selostuksesta ei kovin pitkää tule.

Lähtökohtana siis vanha harmaa mekko. Mekko on itsessäänkin kaunis, mutta Dressemberissä pidin sitä niin paljon, että kyllästyin siihen totaalisesti. Lisäksi sain siskoltani pari uutta harmaata mekkoa kierrätysjoululahjaksi, joten en oikeastaan tarvi tätä enää. Ja ylisuurta harmaata t-paitaa mulla ei ole, joten tuumasta toimeen.

Mittasin ensin mekon helmasta kuinka paljon haluan lyhentää ja raps. Tein myös helmaan vähän kaarevuutta eli sivuilta lyhyempi ja edestä ja takaa vähän pidempi. Koska aion pitää puseroa molemmin päin tein helmoista identiset. Muuten takaosan olisi voinut jättää hieman pidemmäksi. Taaskaan en huolitellut helmaa, hyi minua;)

Ensin ajattelin, että se olisi ainoa muutos, mutta hetken ylijäänyttä helmapalaa pyöriyeltyäni päädyin tekemään kaulukseen ison rusetin. Tässä näkyy suorakaide, josta rusetti tulee. Ompelin siitä vain toisen lyhyen kiinni. Tässäpä teille todistusaineistoa keskinkertaisesta ompelutaidosta. Ei ihan suora, mutta kiinni kuitenkin :)

Rypytin tämän jälkeen kappaleen keskeltä ja harsin kevyesti kiinni rypytyksen keskeltä. Sen jälkeen rypytyksen kohdalle helman hulpiosta leikattu nauha, jota en myöskään huolitellut. Ompelin sen koneella kiinni takaa:

Rusetin kiinnitin muutamin pistoin paitaan keskeltä ja neljästä kulmasta. Minusta se saa olla tuollainen huolettoman näköinen.

Oon aika tyytyväinen lopputulokseen. Stailasin sen ensin haaremihousujen kanssa, koska ne sattui olemaan valmiiksi jalassa :D Tässä paita on siis "oikein päin" ja rusetti edessä.

Toisessa haettiin vähän siistimpää tyyliä kera kynähameen ja pitkän riipuksen. Minusta tämä paita on

hauska näinkin päin eli rusetti löytyy kivana yksityiskohtana kauluksesta takaa:

Mitäs tykkäätte? Kumpi on parempi vai onko molempi parempi?

Rusetit on muutenkin pyörineet paljon mielessä, joten varmaan niitä vilahtelee täällä tulevissakin postauksissa.

Vaatevallankumous: kestosuosikki nro 2 pilkullinen ohut paita

Vaatevallankumouksen kunniaksi seuraava vaatekaapissani pitkään majaillut kaunotar, pilkullinen minihihainen toppi.

Tämä Zarasta joskus 2004 hankittu paita on ollut mun päällä vähän on-off. Joskus tulee kausia, jolloin pidän tätä paljon ja joskus se jää odottamaan parempaa aikaa. Mutta poikkeuksetta se aina löytää uudelleen mun asukokonaisuuksiin, koska rakastan pallokuosia ja sinistä väriä. Mun paidassa ainakin lukee "made in Portugal", mutta mene ja tiedä onko siihen uskominen. Ehkä ne silloin tehtiin vielä Euroopassa.

Kauluksen kiva yksityiskohta:

Tämän ihanan paidan voi helposti stailata juhlaan ja arkeen. Pidän sitä ehkä eniten vaalean hameen tai - shortsien seurassa. Kuvissa siis hieman arkisempaan lookkiin yhdistettynä. Myös valkoinen hame sopii tälle pariksi ihanasti ja sitten niitä helmiä runsaasti. Puseron kauluksen takia helmet toimii parhaiten rannekoruna. Kaulus itsessään on kaunis, joten minusta se ei tarvi mitään ylimääräistä. 

Kuvan hame on myös muutaman vuoden vanha. se oli alunperin tarkoitettu tulppaanimalliseksi ja korkeavyötäröiseksi. Omalle mallille sellainen ei kuitenkaan sopinut ja melkein hylkäsin koko hameen. Onneksi päädyin kuitenkin kokeilemaan sitä uudestaan ja vedin sen reilusti alemmas vyötäröltä. Ja kuinka ollakaan, hame onkin ihana ja kuin tehty mulle. Älkää siis luovuttako, jos joku vaate ei heti näytäkkään hyvältä. Kokeilkaa pukea sitä eri tavoin ja pienillä muutoksilla saattaakin löytyä omalle kropalle hyvät mittasuhteet.

Mietin muuten, että toimiskohan tämä toppi maxihameen kaverina myös? Mitä luulette? Ehkä testaan sitä tulevana kesänä. Maxihametta mulla ei tosin vielä ole, mutta haaveilen sellaisesta liehuvahelmaisesta, ihanasti laskeutuvasta ja unelmankevyestä. Ehkä sellaisen voisi tehdä vaikka vanhasta voile verhokankaasta? Jotain tällaista siis haaveissa. Tämäpä saattais olla joku mun kesän projekteista :)

Ensi kerralla ehkä taas jotain pikku projektia.